Hääpäivän lahna

Teksti: | Julkaistu 8.8.2013

Olemme sopineen siipan kanssa, että hääpäivän juhlimisen vetovastuu jaetaan vuorovuosiin. Tänä vuonna oli minun vuoroni. Varasin Karjalaisten kesäkodin saunan Jollaksessa ja kutsuin monipäisen ystäväjoukon nyyttikesteille kanssamme.

Koska harjoittelen vasta liikkuvien kohteiden (rantakiviltä veteen lumpsahtelevien vauvojen, nakuna kirmaavien taaperolaumojen, skumppalasien kanssa heiluvien aikuisten) kuvaamista, en kyennyt kaivamaan kännykameraa esiin varsinaisten juhlien aikaan. Siksi juhlakuvissamme esiintyy stabiileja kohteita kuten poikien ensimmäinen kalasaalis (lahna, ”isi-ahven” ja ”vauva-ahvenet”), kesäkoti ja hetken paikallaan pysyneitä perheenjäseniä. Ihana paikka tuo kesäkoti!

IMG_1565

 

 

 

IMG_1572

 

 

IMG_1573

 

 

IMG_1575

PS. Laatikkopyörä ei liity päivän juhlintaan! Toimin juoppokuskina ja kuljetin seurueemme Jollakseen vihreällä kesä-Fordillamme, jolla olin toki aiemmin päivällä onnistunut saamaan parkkisakon ja huristelemaan käsijarru päällä koko paluumatkan kaupasta. Joku saattaa hahmottaa, miksi kuljen mieluummin polkupyörällä.

Ai niin, hyvää hääpäivää, rakas!


Kommentoi (0)


Voi monni, täysi tonni!

Teksti: | Julkaistu 28.7.2013

Tämän artikkelin vaihtoehtoinen nimi voisi olla ”Ylistys sähköavulle”. Tavallisen pelkällä lihasvoimalla kulkevan Bakfietsin vaihtaminen sähkömoottorilla menoa jeesaavan malliin oli kenties suurin edistysaskel tai -polkaisu, jonka minun henkilökohtainen perhepyöräilyni on tehnyt.

Tykkäsin toki ajaa laatikkopyöräillä aiemminkin, mutta en mieluusti pyöräillyt viittä kilometriä kauemmas. Jos tiesin matkalleni osuvan jyrkän mäen, saatoin ryhtyä jahkaamaan ja pakata lapset rattaisiin ja metroon. Sähköistetty laatikkopyörämme on sen sijaan ehdottomasti mukavin ja helpoin menopeli poutaisena päivänä. Jaksan polkea sillä miten kauas hyvänsä.

Alkujaan haave sähköavustuksesta nolotti. Mikä se sellainen polkupyörä nyt on, joka moottorilla kulkee. Ei nolota enää. Perheemme on polkenut uudella Bakfietsillä kahdessa kuukaudessa tuhat kilometriä. Jos siinä on sun mielestä jotain noloa, niin tuu kertoon vaan. Aiemmin pyörällä polki eniten mies, nyt minä niiaan pokkana suurimman osan tuosta tonnin kunniasta.

Tänään lähdimme kissanäyttelyyn tietäen, että tällä retkellä tavoitamme tuhannennen ajokilometrin. Teppo sai ajaa lootaa, hän kun jää arkena paljosta pyöräilystä paitsi.

Tänään lähdimme kissanäyttelyyn tietäen, että tällä retkellä tavoitamme tuhannennen ajokilometrin. Teppo sai ajaa lootaa, hän kun jää arkena paljosta pyöräilystä paitsi.

Siinä se komeilee, tonni mittarissa.

Siinä se komeilee, tonni mittarissa.

Innokas blogaajamme kerää todistusaineistoa Hakaniemenrannassa.

Innokas blogaajamme kerää todistusaineistoa Hakaniemenrannassa.

PS. Vastailen lähes päivittäin pyöräämme koskeviin kysymyksiin. Ensimmäisten joukossa on tämä: ”Onko sitä raskas polkea?” Uskollisen ykköspyörämme kohdalla vastasin, että ainoastaan ylämäissä. Kakkosen kohdalla vastaus kuuluu: ”Ei ollenkaan, tässä on sähköapu.” Joillekin sähkömoottorin idea polkupyörässä on vieras, siispä joskus vastailen myös kysymykseen: ”Kulkeeko se siis itsestään?” Ei se kulje, kyllä polkupyörää pitää polkea. Sähkö avustaa polkijaa, tekee pyörästä kevyemmän polkea ja vauhdista vinhemman. Lasten kanssa ajan kuitenkin aina maltillisesti (kuten miehenikin), ja jyrkissä ylämäissä saa edelleen hien kainaloihin.

 


Kommentoi (12)


Seepra ja leijona Linjassa

Teksti: | Julkaistu 27.7.2013

IMG_1496

Touhumies asui neljä ensimmäistä kuukauttaan Kalliossa. Siellä tunnen edelleenkin olevani kotonani.

IMG_1497

Leikkipuisto Linjan aitojen sisällä viihtyvät monet sukupolvet. Pienet lapset leikkivät, isommat pelaavat kentällä fudista ja aikuiset joogaavat varjoisassa nurkassa. Viivytään pidempään piknikviltillä.

IMG_1500


Kommentoi (0)



Sunnuntairetki kesäkahvila Hellaan

Teksti: | Julkaistu 22.7.2013

IMG_1479 IMG_1480

Laajasalossa toimi viime sunnuntaihin saakka ihastuttava pihakahvila Hella, josta oli juttua joissain lehdissäkin. Kävimme testaamassa tarjoomukset ja merihuvilamiljöön viimeisenä aukiolopäivänä. Perheemme veti koko sokerisuoran: raparperikakku, korvapuusti, banaanikakku, omppumehua, minttuteetä ja kahvia, kahvia, kahvia. Touhumies leikki ikätoverinsa kanssa tiikeriä (ylläri) ja popsi pihan reunan pensaista vadelmia. Pikkuveli jyrsi puustiaan pitkään ja kärsivällisesti.

Klikkaa alla olevaa kuvaa, niin koet 15 sekuntia sunnuntaitunnelmia.

Kesäkahvila Hella

PS: Vaihdamme usein pyöriä lennosta Tepon kanssa. Bakfiets-laatikkopyörämme sekä molempien käytössä olevan Pelagon satulassa on pikalukko, jolla satulan korkeutta saa muutettua parissa sekunnissa. Nytkin minä poljin Hellaan laatikolla ja kotiin Pelagolla – ihan vain vaihtelun vuoksi. Vapaailtoinani saatan pudottaa pojat Tepolle kaupunkiin lootalla ja jatkaa Pelagolla itsellisenä naisena.


Kommentoi (0)


Tiikerikissan kanssa kauppaan

Teksti: | Julkaistu 20.7.2013

“Mä tähystän, ettei edessä ole leijonia”, ilmoittaa henkivartijani Tiikerikissa kesken kauppareissun. Pysähdys on kenties kahdeskymmenes tällä puolen kilometrin taipaleella.

Taitava potkupyöräilijämme toivoi tavalliseen liian korkeaan polkupyöräänsä apupyöriä, koska oli nähnyt naapuruston lasten käyttävän sellaisia. Isä antoi apupyörät sitten syntymäpäivälahjaksi.

Eteneminen apupyörällisellä polkupyörällä, tai “kolmoispyörällä” kuten Tiikerikissa itse kapistusta kutsuu, on huomattavasti hitaampaa kuin potkupyörällä. Paitsi että edetään hitaasti, myös pysähdellään ja hypätään kyydistä tiuhaan. Kiire ei olisi kummoinen, ellei pikkuveli karjuisi jo rattaissa tylsyyttään.

Leijonia ei onneksi näy, ja matka jatkuu maanittelun jälkeen.

IMG_1431 IMG_1432


Kommentoi (1)


Kaikki kyytiin ja menoksi

Teksti: | Julkaistu 20.7.2013

Esittely lienee paikallaan ennen kuin polkaisemme matkaan. Olen Heidi, hoitovapaalla oleva kustannustoimittaja, toimittaja, copywriteri, mikä vain luova kirjoitustyöläinen. Päivieni ohjelman määrää vielä sydäntalveen saakka 3-vuotias Touhumies ja hänen 1-vuotias Pikkuveljensä. Tavarafillari.fi:n ja poikieni isä lahjoi minut blogin pitoon antamalla puhelimen, jolla saa kelvollisia arkiräpsyjä. Naamamme saattavat siis olla tuttuja perhepyöräilysivustolla käyneille.

 

20130720-141745.jpg

Perheen kasvattamisen ei tarvitse tarkoittaa pyöräilyn loppumista. Pyörästäkin voi tulla perheenjäsen.

 
Tänään hain kotiimme uuden – tai oikeastaan aika hienon vanhan – lipaston. Olisin voinut kuljettaa sen vajaan kilometrin päästä kesäautollakin, mutta se tuntui niin työläältä ja hankalalta. Pyörällä piironki siirtyi sutjakkaasti pihaamme.

 


Kommentoi (2)